Читаем Мир Калевалы полностью

Мир Калевалы

Евгений Валентинович Лукин , Коллектив авторов , сборник

Heinäkuu hehkuuKuitti on peilityyni.Vain suuret kalaparvet rikkovat vedenpinnan ja katoavat.Nikolai soutaa. Tervalastumme on kevytliikkuu allin tavoin pitkin hopeista tarjotinta.Meillä ei ole kiire.“Nyt on ihalalla Spoassusella ihalat ilmaset.Nyt on kaunehella Spoassusella ihalat kasseseähyöt.Nyt on kukkahalla Spoassusella kukkahat kuuluseähyötnäinä päiväkuuroksuisina”.Kuuntelen veneen perässä itkijääOulun rikkaiden porvarien pyykkäriäjäisen kelkan yksinäistä vetäjääsisukasta Hotakan akkaa, runoilijaaVuonnisen pitkästä perästä.Hänelläkään ei ole enää kiireitä,kuten hän kerran laulussaan valitti.“Lapsi itköy kätkyessä,lehmä ammou kytkyessä.Oi, kuin on kiireh, ta oi, kuin on kiireh.Päivän pitkän pyykkie pesin,vejin vejet, hakkain halot.Yhä on kiireh, ta yhä on kiireh…”Hitaasti liikkuu veneemme pitkin kalevalaista vettä.Iäkäs Nikolai, soutajani, soman kylyn lämmittäjä, kuuntelee,myhäilee“Nyt on kukkahalla Spoassusella kukkahat kuuluseähyöt”.Täällä, kaukana kaikesta, hän on ylen onnellinen.Pian mieli tekee maihin.Lämpimällä hiekalla Ristiniemen päässä lepäilemmekeräilemme kauneimmat vesikivet ja kannamme ne PyhänMiikkulan ristin juureen.Siellä, puiden alla varjossa kiitämme aina muistettavaaKarjalamme kormelitsaa Jumalamme suurta Pyhää leivän levittäjää,ihalan ilmojen antajaa kaikesta kauniista, hyvästä.Anniitkijänainen, vainaja Vuonnisesta lähtee kivoittelemaanpolkuaan Pirttilahden kautta kotiin.Me Nikolain kera soutelemme länteenkohti kuulua runopesää.Musta puulastumme on pian pieni piste keskellä avaruuttakaukana kaikesta.Käkönen kukahtelee veden takaa airojen tahtiin.Anni lähettää terveisiään karsikkokuusensa latvasta.

I Kevät

Eero Suvilehto

Katkelma rakkausruonoelma Ursulasta

Äijä on lentänyt akkansa luota ja tekee nyt henkensä pitimiksi metsässä tikan kanssa pätkätöitä. Kohtaa karhurouvan, joka ilmestyy hänelle valopatsaana ja vie tajunnan. Palattuaan kaupunkiin äijä tapaa rouvan yllättäen lähetystyössä ja lyöttäytyy nyt luontouskoon kääntyneenä ja rakastuneena tämän kumppaniksi. Tutustuvat toistensa maailmoihin, käyvät kirkossa ja metsän laidassa karhujen tanssiaissa.

Tik tak, tik tak tikka tuolla tik tak,tik tak tikka tuollaviritti pakkasessa niskojansa.Taisipa lintukin touhuta pätkätöissä.

* * *

Oli Äijä tyhjän pantiksi pantulentänyt rakkahan akkansa luota,muu perhekin lintuna etelään.Ei sopinut aikansa sankariksi,teki henkensä pitimiksi, sielunsa sitimiksinuukalle isännälle nyt metsässä pätkätöitä.Ei valitellut, kun oli kerran Keminmaallaavaran Akkunuksen saloillakiltiksi kasvateltu.

* * *

Перейти на страницу:

Похожие книги

Читаем Мир Калевалы полностью

Мир Калевалы

I Kevät

* * *

* * *

Похожие книги

Все жанры