Muovin poisto

Lönnrotin Mänty

Arvi Perttu

Prologi

Ihanan lämmin elokuun ilta hämärtyi tarumaisen Vienan yllä kullaten vaarojen laet ja maalaten vastarannan metsän tummansiniseksi. I. K. Inha ei ollut tuolloin vielä syntynyt, ja niinpä meidän on uskottava muinaisen matkamiehen sanallisia kuvauksia.

Illan suussa saapui mainittu matkalainen Uhtuan suureen kylään. Talot olivat vauraita, ja vaikka vilja olikin jo leikattu vainioilta, näkyi varakkuus ulospäin siellä täällä kuljeskelevien lehmien ja lampaiden muodossa.

Kirkolle saavuttuaan näki matkamies keskellä kylän toria monumentaalisen petäjän, jonka tyveen oli kiinnitetty pronssinen laatta. Laatassa olevan tekstin luettuaan mies punastui häveliäästi. Hätäisesti hän alkoi vilkuilla ympärilleen ja pian huomasikin etsimänsä lähimmän halkopinon vieressä. Siinä valtavan koivun suojaisessa katveessa lepäilivät pölkkyjä kirves sulassa sovussa päivällisen kamppailunsa jälkeen.

Lukija odottaa jo kärsimättömänä arvoituksen ratkaisua ja sankarin nimen paljastamista, mutta jännityksen ylläpitämiseksi emme voi heti alkuun paljastaa kaikkia salaisuuksia. Voimme vain viitata kirjoituksemme otsikkoon, joka antaa tarvittavia vihjeitä tarkkaavaiselle ja ajatelevalle lukijalle.

Vaatimattoman kohtuuden apologeetan elämäntaival

Kyseinen henkilö oli tunnettu karjalaisen runoperinteen kerääjä ja Kalevalan kirjoittaja, joka ihmisenä oli hyvin vaatimaton eikä elinaikanaan olisi varmasti suostunut oman kuvansa painattamiseen seteleihin.

Suurmiehen juhlavuonna vääryys oli vihdoinkin korjattu, jokaisen suomalaisen kohtuudentajua loukkaavat setelit oli poistettu käytöstä, ja meillä on nyt mahdollisuus kertoa totuus sankarimme verrattomasta vaatimattomuudesta.

Nuoruusvuodet

Sammatin vaatimattoman räätälin poika Elias oli jo lapsena kiinnostunut suomalaisten muinaisjumalasta Väinämöisestä. Nuorukaiseksi vartuttuaan Elias olikin valmistumassa Turun yliopistosta maisteriksi, mutta yliopisto paloi. Nuori Lönnrot, tämä maamme kansallisen kirjallisuuden tuleva alullepanija ja tukipilari, ei jäänyt suremaan vaan luki lääkäriksi Helsingissä ja muutti urheasti pääkaupunkiseudulta poron-hoitorajan pohjoispuolelle Kajaaniin.

Kohtuuden ystävä

Huolimatta kiinnostuksestaan kansansa pakanallisia perinteitä kohtaan Lönnrot oli kunnon luterilainen. Hurskaana miehenä Lönnrot oli etevä virsirunoilija ja perusti Kohtuuden Ystävien Seuran, joka ei suinkaan pyrkinyt absoluuttiseen raittiuteen, mikä olisi ollut varsin turhamaista. Seuran säännöt olivat vaatimattomia kuten niiden laatijakin.

Eräs vastuuntuntoinen tutkijakollegamme kuvailee sääntöjä seuraavasti: "Jäsenet saivat nauttia kolme ruokaryyppyä ynnä yhden ryypyn kalan kanssa. Aamulla sai ottaa yhden ryypyn, samoin kello n ja 18. Toteja sai nauttia kaksi illassa, ynnä vielä yhden sokeripalan kanssa. Oluen ja viinin käyttöä ei rajoitettu”.