Elias Lönnrot oli siis kerrassaan vaatimaton kaikessa ja aina: lääkärinä, professorina, ihmisenä ja kansallisena sankarina. Tähän on melkein mahdotonta lisätä mitään, niinpä tavan mukaan yritämme nyt päätteeksi puristaa tarinasta jonkinlaisen opetuksen.

Kuten näemme tämän suurmiehen elämäntaipaleen esimerkistä, vaatimaton hurskaus, kohtuullinen raittius ja yksinkertaisuus palkitaan suurissa mittasuhteissa nimikkokelolla tai pienemmissä matkalaukkujen kantamisesta kuuluvalla palkkiolla.

Mitä taas petäjään tulee, niin kerrotaan että Lönnrotin haamu on käynyt useamman kerran kaatamassa tai polttamassa kelon, mutta aina ymmärtämättömät fanit ovat pystyttäneet paikalle uuden.

Sadun synty

Asko Hiljanen

Hidasta

Kaksi laulajaa

Hautaus merellä

Louhi Pohjolan emäntä

Tarja Tuovinen

Akseli Gallen-Kallelan maalaus, Sammon puolustus,Kansallismuseon katossa (1928) oli minulle aikoinaan pysäyttävä kokemus. Siinä Louhi Pohjolan emäntä lentää kokko-lintuna Väinämöisen veneen maston nenään ja vaatii ryöstettyä Sampoa takaisin itselleen.

Kuva on täynnä toimintaa: Väinämöinen heiluu veneen kokassa miekkoineen, muun miehistön tökkiessä Louhea keihäillään. Mutta se, mikä pysäyttää minut kuvan kohdalla on Louhi itse: laiha, kuivettunut vanha nainen, jonka muinaiset rinnat roikkuvat vatsassa ja rypistynyt nahka keräytyy makkaroina vyötäröön.

Kuvan nähdessäni ajattelin, että tulisin varmaan näyttämään samanlaiselta ikäännyttyäni riittävästi. Se tulevaisuus kuvotti ja pelotti ja jäi pysyvästi verkkokalvolle.

Louhi Pohjolan emäntä, kuka tai mikä hän oikeastaan kansalliseeppoksessamme Kalevalassa oli, alkoi kiinnostaa.

Runossa Sammon ryöstö Kalevalan uroot Väinämöinen, Lemminkäinen ja Ilmarinen, matkaavat veneellä Pohjolan perukoille aikeenaan hakea Sampo Kirjokansi Kalevalaan. Louhi Pohjolan emäntä ei tietenkään halua luopua Sammosta, mutta Väinämöinen soittaa Pohjolan väen uneen ja niin ryöstö onnistuu. Kumppanukset lähtevät soutamaan saalista kotiin, mutta Pohjolan emäntä tavoittaa heidät kesken matkan.